Kaisa Haatanen: Meikkipussin pohjalta

Kaisa Haatanen: Meikkipussin pohjaltaEsikoiskirjailija, kustannustoimittaja Kaisa Haatasen Meikkipussin pohjalta on oivaltava havaintokokoelma kohtuullisen tavallisen keski-ikäisen naisen arjesta. Sen lukeminen saattaa aiheuttaa käsittämätöntä keskivartalon hötkyntää, mahdollisesti ajoittain myös hallitsemattomia äänimerkkejä ja selittämätöntä silmähikeä.

Teosta mainostetaan takakannessa viihderomaaniksi aikuiselle naiselle, mikä on kyllä vale. Kyseessä on pikemminkin teemoittain järjestetty kolumnikokoelma (vaikka kolumnikokoelma ei takakannessa varmaankaan ole markkinointiviestinnällisesti järkevä valinta), jossa puidaan keski-ikäisen kypsymisen aiheuttamia vaikutuksia yksinpuheluna.

Meikkipussin pohjalta on varsin blogimainen, sillä kolumnit ovat lyhyitä, napakoita ja henkilökohtaisia. Tytti -nimisen päähenkilön ajatukset avaavat naistenlehdistä jossain määrin tutun näkymän kirjallisuudessa lähestulkoon tuntemattoman elämänmuodon, lähes viisikymppisen naisihmisen, elämään. Näkökulma kuitenkin poikkeaa naistenlehdistä, sillä kyseistä eläjää ei tarkastella kuluttajana, äitinä, sairastajana tai julkisuuden henkilönä, vaan kokonaisena ihmisenä.

Tuore näkökulma hämmentäisi lukijan, ellei hän voisi viihtyä teoksen vetävässä kerronnassa ja helmeilevässä katsannossa, vaikka aiheet ovat välillä karujakin. Teos ei kuitenkaan ole tekopirteä tai pakkopositiivinen, eikä se työkseen jakele elämänohjeita lukijalle. Muutaman kuitenkin.

Ensinnäkin, jos virtsankarkailua kohdunpoiston jälkeen esiintyy, kannattaa hommata sohvalle samaa sävyä oleva puutarhatuolityyny, jonka voi pestä vahingon sattuessa. Ja toisekseen, “Always ottimista, never pessimista” (s. 170).

Kaisa Haatanen: Meikkipussin pohjalta
Johnny Kniga, 2015
170 s.

6 thoughts on “Kaisa Haatanen: Meikkipussin pohjalta

  1. Susa

    Luin tämän juuri loppuun ja oikein oli mukavan virkistävä lukukokemus, joka herätti tirskuntaa vähän väliä :) Tykkäsin!

    Reply
    1. Taika Post author

      😀 Tosin en ole ihan varma kuinka innokkaasti odotan teoksessa kuvailtua ikäkautta. Tieto lisää tuskaa.

      Reply
  2. Pingback: Kaisa Haatanen: Meikkipussin pohjalta | Tuijata. Kulttuuripohdintoja

  3. Ulla

    En ladannut suuria odotuksia tähän kirjaan. Huumori on vaikea laji minulle. Kun pitäisi naurattaa, niin minä ärsyynnyn esimerkisi Mielensäpahoittajassa. Voi löysin huumorin tämän kanssa, minusta tämä oli hauska. Onneksi, koska Jeeves on lukuvuorossa, joten olisi kamalaa lähteä tavailemaan sitä yrmeänä.

    Reply
    1. Taika Post author

      Mäkään en naurahtele Mielensäpahoittajalle. Ylipäänsä olen enemmän tiukkapipoinen kuin huumorintajuinen, ja ehkä juuri siksi tykkään, kun löydän humoristisia teoksia. Jeeves on kyllä mahtava myös, samoin Wodehousen ei-Jeeves-kirjat, jotka kuvaavat kuitenkin saman yhteiskuntaluokan elämää.

      Reply
  4. Ulla

    Minä olen löytänyt uudet Jeevekset vasta nyt eli minulla on kaksi. Minulla on ennestään ikivanhoja kaksi, siis ei niin koristeellisia vanhuksia, selästä rispaantuneita jne.
    Huumorista vielä, tilasin kirjan How to be Parisian, en voinut mitenkään ajatella, että kirja voisi olla suomeksi.

    Reply

Leave a Reply

Your email address will not be published. Required fields are marked *