Kirjaläppää: Kirjahyllyn laajuudella vaikutusta lasten lukutaitoon

Jonas Merian: Biscuit Box Shelf No. 2

Jonas Merian: Biscuit Box Shelf No. 2

Lukijaihmiset ovat surreet viime vuosien kirjahyllyjä halveksivia sisustustrendejä. Suomessa kirjahylly on perinteisesti ollut sivistyskodin mitta. Viime vuonna ilmestynyt tutkimus kertoo, että kun kaikki muut lasten koulumenestykseen vaikuttavat tekijät* suljetaan pois, kodin kirjahyllyn laajuuden ja lasten koulumenestyksen välillä voidaan havaita korrelaatiota.

Tutkimuksessa verrattiin 15-vuotiaiden PISA-tuloksia siihen, kuinka monta kirjaa vanhemmat olivat kerryttäneet kotikirjastoon. PISA-tutkimus ei kysele kirjojen laatua, joten tutkimuksessa havainnoitiin määrää. Muutamakin kirja kotikirjahyllyssä paransi lasten akateemisia tuloksia huomattavasti.

Suomalaisaineistossa havaittu ero yhden ja 500 kotikirjastokirjan välillä vastasi kahden kouluvuoden eroa tuloksissa. Toisin sanoen, jos kotona on 500 kirjaa, lapsi saa kirjattomien kotien lapsiin verrattuna huomattavasti etua kouluhommissa ja lukutaidossa. Jokainen kirja kuitenkin auttaa: tilastollisesti katsottuna toisella ja kolmannella kotikirjaston teoksella on paljon enemmän vaikutusta lukutaidon kehitykseen kuin 102. ja 103. kirjalla.

Kansainvälinen vertailututkimus ei ota kantaa siihen, mikä vaikutus julkisilla kirjastoilla on lukutaitoon. Mikäli kirjojen välittömässä läheisyydessä oleskelulla on kuitenkin näin suora vaikutus paitsi kirjallisen sivistyksen arvostamiseen, myös sen käyttämiseen, julkinen kirjastolaitos on vähintään osittain vastuussa suomalaisten PISA-menestyksestä. Seuraavan kerran kun näet teinixit retkottamassa kirjaston nuorisonurkkauksessa pleikkaa pelaamassa, ajattele lämmöllä. Tiet lukemisen ja sivistyksen luo ovat moninaisia.

Yksi suora tie näyttää kulkevan suoraan kirjahyllyn kautta.

*Näihin kuuluvat muun muassa sosioekonomiset tekijät. Tutkimus ilmestyi Oxford Journalsien julkaisussa Social Forces (2014) 92 (4): 1573-1605. doi: 10.1093/sf/sou030.

5 thoughts on “Kirjaläppää: Kirjahyllyn laajuudella vaikutusta lasten lukutaitoon

  1. Elina

    Jokainen haalimani nide on siis ollut panostus lasteni akateemisiin valmiuksiin. Täytyykin ottaa kirjahyllyjen pölyjen pyyhkimiseen vähän valoisampi asenne ensi kerralla. Kiitos, Taika!

    Reply
    1. Taika Post author

      Ehdottomasti on ollut. Sama täällä. Äiti on täysin pyyteettömästi hommannut lapsille kaksi vuotta akat. kompetenssia elinikäisen kokoelmankehitystyön avulla.

      Reply
  2. hdcanis

    Näin puhtaasti mutuillen yleisillä kirjastoilla ei välttämättä ole samaa vaikutusta kuin oman kodin kirjoilla koska koti ja yleinen tila kuitenkin koetaan eri lailla. Ainakaan en lähde olettamaan yhteyttä ennen kuin nimenomaan sitä aihetta käsittelevää tutkimusta jostain tulee.
    Mutta tuskin niistä vahinkoakaan on :)

    Ja näin anekdotaalisesti omat kokemukset tukevat kyllä tutkimusta, omat vanhempani eivät itse olleet mitenkään ahkeria lukijoita mutta tästä huolimatta kirjoja kotona oli…

    Reply
    1. Taika Post author

      No ei ehkä vahinkoa ainakaan. Lisäksi olisi hyvä, että ihmiset suhtautuisivat teini-ihmisiin positiivisesti jossain, edes kirjastossa. Anekdotaalinen evidenssi hyväksytään lähteeksi, mikäli se tukee kirjoittajan näkökulmaa, tai miten se nyt meni :-D.

      Reply
  3. Nora

    Hei Taika!
    Olen silmäillyt aika ajoin tekstejäsi faceen ilmestyvien linkkien kautta ja olen hyvin mieltynyt tapaasi kirjoittaa ja katsoa asioita erilaisista vinkkeleistä ja asioiden vierestä. Aiemmin en ole rohjennut kommentoida, mutta kerran se rohkea rokankin hotkaisee 😉
    Tämä aihe liippaa itseäni jotenkin läheltä. Tulen hiukan rikkonaisemmasta perheestä, eikä meillä ollut varmaankaan keskivertoperhettä enempää kirjallisuutta lastenhuoneen hyllylokeroissa 80-luvun lopussa / 90-luvun alussa. En kauheasti lukenut lapsena, tieninä nielin muutamia helppoja dekkareita (Sjöwall ja Wahlöötä, Marklundia). Kirjoitin alle keskitason paperit lukiosta (osasyynä varmasti lukemattomuus, tottumattomuus pitkiin teksteihin, kieleen ja sen taipuvuuteen yleensä)
    Nyt ylitettyäni kolmenkymmenen rajapyykin olen nk. löytänyt kaunokirjallisuuden tarjoaman uoman erilaisiin, vaikuttaviin maailmoihin. Toiset siis heräävät vasta hiukan jälkijunassa, mutta kulutuskeskeisestä näkökulmasta olen tuhonnut omaisuuttani niteisiin viimeisen vuoden aikana lähes kaiken sen rahan mitä pakollisten menojen jälkeen jää 😉 (yritän suureellisesti korjata historiani aukkoja nyt ja tulevaisuudessa)
    Olen myös varautunut siihen tulevaan, nimittäin tämän tekstin kohderyhmään, eli lapsiin. Vielä niitä ei ole meille siunaantunut, mutta hyllylevyillä vaappuu antikvariaateista ja kirppareilta haalittuna sitä vanhaa 80- / 90-luvun tuotantoa, jonka koen kielellisesti sekä kuvituksellisesti mielekkääksi vrt. Lastenkeskuksen taikka Kustannus-Mäkelän 2000-luvulla tuottamiin kirjoihin. En tiedä miksi näin on ja mietin usein, että se mikä minua nyt miellyttää teksteissä (mm: Kaarina Helakisa, Hannu Mäkelä, Kirsi Kunnas, Astrid Lindgren) saattaa olla hyvin kaukana siitä, mihin omat mukulani sitten joskus mieltyvät.
    Vaikka PISA-tutkimus ei ottanut kantaa kirjojen laatuun, olen silti sitä mieltä että keskikokoinen kirjavarasto “laadukasta” lastenkirjaa on parempi kuin Kirjakerhon taikka Polluxin 12 pakollista jäsenetuteosta vuodessa kuorrutettuna sukulaisten ostamilla random helmiäis-frozen-prinsessakirjoilla.
    Joten, jos osaat vinkata, taikka joku muu lukija osaa, niin ottaisin mielelläni ajastani hetken lukeakseni sellaisia lasten- ja nuortenkirjallisuutta käsitteleviä blogeja, jotka tarkastelisivat tämän vuosituhannen hyviä teoksia. Nuortenkirjoissa olen totaalisen ulalla siitä, mitä nyky 12-15vuotiaat kuluttavat. (Tuija Lehtistäkin, täytyy myöntää, tuli luettua muutama myös noina kipeinä kasvun vuosina) mutta en usko sen enää olevan in? vai onko? 😀 Lastenkirjojen tämän vuotista uutuuksista pidin itse synopsiksen perusteella paljon mm. Mila Teräksen Hämärinkäisestä.

    Lopuksi pahoittelen pitkää tekstiäni, osittain aiheesta, kuitenkin enemmän sen vierestä, ja toivon että jatkat näitten tekstien tuottamista aina. Saatan kommentoidakin joskus, mutta lupaan seuraavilla kerroilla roimasti tiivistää 😉

    Reply

Leave a Reply

Your email address will not be published. Required fields are marked *