Category Archives: Kirjatapahtuma

Vanhan kirjan päivä 9.4.2014

#wanhakirja logoKirjabloggaajien Vanhan kirjan päivä 9.4.2014

Kirjabloggaajat viettävät 9.4. Vanhan kirjan päivää esitellen blogeissaan muita kuin uutuuskirjoja. Vanhat kirjat tunnetaan joissain piireissä lähinnä kirjahyllyjä rumentavana roinana, mutta lukijoilleen ne tarjoavat korvaamattomia muistoja, uusia ajatuksia ja muita onnen pipanoita. Kirjabloggaajat haluavat Vanhan kirjan päivällä muistuttaa niistä luetuista ja koetuista kirjoista, joiden parasta ennen -päivä saattaa kirjakaupassa olla jo ohi.

Uutuuskirjat saavat paljon huomiota myös blogeissa. Niissä nostetaan kuitenkin jatkuvasti esille myös vanhempaa kirjallisuutta, sillä kirja ei happane vanhetessaan. Vaikka kirjan elinkaari kaupallisilla markkinoilla on lyhentynyt, löydät vanhemman kirjan kirjastosta.

Nyt Lukuviikon keskiviikkona on myös Mikael Agricolan ja suomen kielen päivä. #wanhakirja

Tempaukseen osallistutaan ainakin seuraavissa blogeissa:

Jos osallistutte tempaukseen, mutta blogi ei jostain syystä näy listalla, kommentoikaa, ja päivitän listan!

Kirjaläppää: Kritiikin tila tänään klo 13.00-15.30

Forum Artis ry, suomalaisten taiteentekijöiden yhdistysten yhteistyöjärjestö, tarjosi tänään minulle teekupposen sekä seminaarin, jossa luvattiin ruotia suomalaisen kritiikin nykytilaa monesta näkökulmasta. Näin tapahtui.

Hoteimmat näkökulmat olivat:

  1. Kyllä aiemmin oli paremmin.
  2. Syyllisen on löydyttävä.

Syyllistä kaiveltiin erityisesti Helsingin Sanomien Kulttuuriosaston esimiehen liiveistä, jotka olivat kävelleet paikalle Hesarin Kultin esimiehen mukana alustaakseen nykykulttuurijournalismin tilasta. Myös kulttuurinkäyttäjien aikaa varastavien ulkomaisten medioiden ja joka paikassa asiattomasti pörräävän nettihutun katsottiin jakavan vastuuta kulttuurijournalismin ja kritiikin alasajosta.

Kun näistä perusasioista oltiin päästy mukavasti henkiseen yksimielisyyteen, siirryttiin itse asiaan.*

Kulttuurijournalismi kirjoittaa vääristä asioista, väärällä tavalla ja väärillä arvoilla 

Hesarin Jaakko Lyytinen esitti peruskysymyksenä, että välitetäänkö joukkotiedotusvälineissä yleisölle sellaisia asioita kulttuurista, joita he haluavat kuulla? Ylen Viihde- ja kulttuuritoimituksen päällikkö Minna-Mari Parkkinen puolestaan kiteytti ajatuksensa kritiikistä työelämävertauksen avulla: kritiikki on kuin kehityskeskustelu yleisön edessä. Hufvudstadsbladetin Kulttuurin esimies Philip Teir puhui kulttuurijournalismista suomenruotsalaisesta näkökulmasta: kulttuurijournalismi on keskeinen tekijä, kun luodaan taiteellista yhteisöä, kansallista identiteettiä sekä taideteoille merkitystä. Kriitikko Otso Kantokorpi (ks. blogi täällä) toi esiin, että myös kulttuurijournalismissa on tapahtunut journalistinen käänne. Esteettiset, kvalitatiiviset seikat ovat jääneet kvantitatiivisen ja uutisarvomittareilla mitattavan alle.

“Rikostoimittaja ja lausuntataidekriitikko”

Taidejärjestöpuolella arvelutti ehkäpä eniten ammattitaitoisten kulttuurijournalistien kato. Koska on yhä vähemmän toimittajia, ei ole kenelle tiedottaa kulttuurista. Tämä vaikuttaa siihen, mistä ja miten uutisoidaan, mutta erityisesti journalismin laatuun. Samat jutut joka lehdessä ovat iso ongelma kulttuurialalla työskenteleville.

Ja kulttuurijournalismin lukijoille, voisin väittää ihan mutupohjalta.

Kulttuurijournalismin tulevaisuus, synkkä vai nou?

Näistä näkökulmista miksautui pienissä somenvärisissä kirjabloggaajanaivosoluissani vahva käsitys siitä, että elämme kuplivaa kulttuurijournalismin murrosaikaa, jossa on mahdollista luoda uudenlaisia hyviä tapoja viestiä kulttuurista lukijoille ja katsojille. Tämä voisi tapahtua yhdistämällä menneisyyden positiiviset keinot (kulttuurijournalisteille palkkaa työstä, kulttuurikritiikin mittareiksi pysyviä arvoja ja tähtäimeen kulttuurin täysivaltainen avaaminen suurelle yleisölle) nykyisyyden positiivisiin teknisiin mahdollisuuksiin (sosiaalinen media, monikanavaistuminen, nopean ja hitaan median yhteistoiminta).

Tämä kuulostaa erinomaiselta kehityssuunnalta. Kulttuurijournalistit itse vaikuttivat pessimistisemmiltä. Uhkakuvina väläyteltiin mm., että tulevaisuudessa taidetta aletaan ehkä mitata klikkauksilla tai rahalla tai kulttuurijournalismi muuttuu advertoriaaleiksi. Ikävimmässä tapauksessa saattaa bloggaus olla kulttuurijournalismin tulevaisuus.

Vastakkainasettelun aika ei ole ohi

Olin aistivinani seminaarissa varsin monimuotoisen suhtautumisen internettiin ja netin kulttuuriviestintään. Hesarin tutkimuksen mukaan lukijoita ei kiinnosta tai he eivät pidä luotettavina yksityisten henkilöiden netissä ylläpitämiä kulttuurisisältöjä (esim. blogeja). Toisaalta Lyytinen mainitsi sosiaalisen median nostavan Hesarin harteilta painetta uutisoida kaikesta kulttuurista. Nettiä ja sen tarjoamia uusia monikanavaisia mahdollisuuksia pidettiin yleisesti ottaen loistavina, mutta lukijoiden arveltiin ehkä kuitenkin tykkäävän eniten huolella kirjoitetuista teksteistä. Lopuksi todettiin, että ammattikulttuurijournalistien ansiona ja tehtävänäkin on siivilöidä esille kulttuurin kultamurut, ettei niitä tarvitse lukijan väellä ja vaivalla itse googlata esille nettihutusta.

Keskustelua päivitetään verkkokritiikin osalta ensi lauantaina 12.4. klo 13-16 SARVin keskustelutilaisuudessa Tieteiden talolla. Tilaisuuteen on yleinen pääsy.

***

Kriitikko Otso Kantokorven raportti seminaaritilaisuudesta löytyy Alaston kriitikko-blogista (9.4.2014).

Johanna Vehkoon erinomainen kommentti samasta aiheesta löytyy Vehkoo-blogista (10.4.2014).

***

* Medialukutaidottoman lukijan on syytä huomioida, että tämän raportin on kirjoittanut piintynyt harrastelijamutuhutun harjoittaja eli kirjabloggaaja, eikä sen näin ollen voi katsoa esittävän kuin subjektiivisen arvion tapahtuneesta, ja senkin epäilemättä tarkoitusperin, joita ohjailee joku salainen ja rahakas diili tuntemattoman yhteistyötahon kanssa.**

**Toivoisinkin salaisen ja anteliaan yhteistyötahon pikaisesti ilmoittautuvan. Yst. terv. nim. “En löytänyt sinua edes sohvan alta.”

Literary Death Match, Korjaamo 29.3.2014

Lukeva ihminen kaipaa silloin tällöin reipasta draamaa. Viime lauantaina sellaista löytyi fiktion ulkopuoleltakin, kun Korjaamon kirjamarkkinoiden iltaohjelmana oli Literary Death Match. Joka näin muinaisen MTV:n* katsojalle kuulostaa humoristiselta kirjailija-laittaa-kirjailijaa-pataan -tapahtumalta**.

Tästä mielikuvasta noin puolet meni oikein. Tilanteesta selvittiin ilman mustelmia. Ilman skumppaa ei kyllä selvitty. Seuraa mahdollisimman vähätärinäistä kännykkäkuvazurnalismia***.

Ensimmäinen erä

Lit Death Match 29.3.2014 KorjaamoLiterary Death Matchin ensimmäisessä semifinaalissa ottivat yhteen hipsteriuskottavat Harri Hertell (runoilija, kuvassa oikeimmalla) ja Meri Kuusisto (kirjailija, kuvassa lähestulkoon oikeimmalla). Arvovaltainen jury koostui  Philip Teiristä, Malin hmmhmmstä Kivelästä ja Jonathan (?) sekinmenimultaohista Joonatan Pitkäsestä**** joista jälkimmäisin rokkasi juryshöyn.

Runoilijoiden ja kirjailijoiden väliset matsit ovat aina erityisen kiinnostavia: ensimmäisten oletetaan olevan tekotaiteellisia tylsimyksiä ja jälkimmäisten jotenkin vaivaantuneenoloisia syväänajattelijoita. Hertell vetäisi settinsä (3 runoa, sis. nk. humoristista otetta) rutinoiduin lavarunouslavakonkarin elkein, ironisia maneereja ja lavaliikehdintää unohtamatta. Yleisö selvisi alkujärkytyksestään nopeasti.

Meri Kuusisto luki otteita juuri ilmestyneestä romaanistaan Amerikkalainen. Se kuvaa jossain määrin kirjailijan omia kokemuksia amerikkalaisen jalkapallon kanssa. Kirja edustaa humoristista realismia, ja kirjailijan dead pan -tyylinen lukijanote sopi teokseen kuin sinappi rinnuksille.

Toinen erä

Literary Death Match Korjaamo 29.3.2014Toisessa erässä toisistaan ottivat mittaa vähintään yhden romaanin verran musiikkimaailman ulkopuolelle loikannut Maija Vilkkumaa ja vähintään yhden romaanin verran yhtä romaanilajia kirjoittava Venla Hiidensalo. Kuvassa Vilkkumaan kertomataidonnäyte, joka oli veti tuomariston hiljaiseksi oikeassa kohdin.

Vilkkumaan romaanin olin jo henkilökohtaisesti lukenut. Niinpä olin erityisen vaikuttunut kirjailijan lukijantaidoista. Rutinoituneen lavakonkarin karisma nostatti henkiin hahmon toisensa jälkeen. Kirjailija ei valitettavasti aio kuitenkaan luopua päivätöistään musiikin parissa ryhtyäkseen äänikirjojen lukijaksi.

Venla Hiidensalo oli valinnut muita kirjailijoita kivisemmän tien – hän pyrki voittoon muulla kuin huumorilla. Hiidensalon yllättävä valinta seurasi hänen uusimman, kaksi viikkoa sitten julkaistun romaaninsa, Karhunpesän historiallis-realistista linjaa. Katsojat järkyttyivät ja vaivautuivat silminnähden. Minä sanon: kyllä, kirjallisuuden pitääkin järkyttää.

Loppumättö

Literary Death Match Korjaamo 29.3.2014Finalisteiksi selvisivät tuomariäänillä runoilija Hertell ja kirjailija-laulaja Vilkkumaa. Finaalin filosofisena antina oli, että ehkä ei voi tällä tavalla kuitenkaan tuomariäänillä arvottaa toisia kirjoja paremmiksi kuin toisia. Seuraavalla videolla on menossa viimeinen, ratkaiseva kierros.

Katso myös salakuvat!

Literary Death Match Korjaamo 29.3.2014Kyllä olivat kisailijat niin hyvää pataa keskenään tuomarityöskentelyn aikana, että tässä alkoi oikein epäilyttämään yleinen käsitys kirjallisuusmaailman raadollisuudesta, kastijaoista ja muista salaliittoteorioista. Voivatko some ja valtakunnan ykkösmediat mielipidepalstoineen olla väärässä? Literary Death Match Korjaamo 29.3.2014

***

* Music Television kaikille teille, joilla ei ollut pääsyä kaapelikanaville viime vuosituhannella.

** Mikä on erityisen eksoottista ja katsomisen arvoista nykyvuosituhannella, jossa pop cornit hommataan lähinnä someen.

*** Mahd. tärinät johtuvat tasan tarkkaan heikosta naurunpidätyskyvystäni. Skumpalla ei ole asian kanssa mitään tekemistä.

**** Kiitos oikeista nimistä sinne kommenttiosastolle!

Runosfääri: Girls who Read

Sitä helposti kuvittelisi, että runot ovat jotenkin vaikeita. Tai niin korkean korkeakulttuurisia, että sinne ei tavislukija yletä edes talousportaalla, saati sitten kengurukepillä. Minä ainakin olen kuvitellut.

Saatoin olla väärässä. Aion mennä lauantaina 23.11. Helsingin Töölööseen Vastarannan Kiiskeen katsomaan, että olinko.

Girls who Read

Blogistanian kirjapalkintojulistus 2013

Blogistania 2013 -logokoontoKirjabloggaajat äänestävät vuoden 2013 parhaat kirjat neljässä eri kategoriassa.

Kategoriat ovat:
Blogistanian Finlandia
Blogistanian Globalia
Blogistanian Kuopus
Blogistanian Tieto

Bloggaajat julkaisevat antamansa äänet blogeissaan maanantaina 27.1.2014 klo 10. Tulokset julkaistaan emäntäblogeissa tiistaina 28.1.2014 klo 10.

Blogistanian Finlandia 2013

Blogistanian Finlandia 2013 on kilpailu, jossa nostetaan esiin bloggaajien arvostamia kotimaisia kirjoja. Kilpailu koskee vuonna 2013 Suomessa julkaistua suomen-, ruotsin- ja saamenkielistä kaunokirjallisuutta. Ehdolle saa asettaa romaaneja, novellikokoelmia ja runokokoelmia sekä sarjakuvia.

Kilpailu järjestetään kolmatta kertaa. Aiemmin on palkittu Katja Ketun Kätilö ja Aki Ollikaisen Nälkävuosi. Blogistanian Finlandiaa emännöi Sallan lukupäiväkirja: http://sbrunou.blogspot.fi/

Blogistanian Globalia 2013

Blogistanian Globalia 2013 on kilpailu, jossa nostetaan esiin kirjabloggaajien valitsemia vuoden parhaita käännöskirjoja. Kilpailu koskee vuonna 2013 Suomessa julkaistua, suomeksi, ruotsiksi tai saameksi käännettyä, alunperin ulkomailla ilmestynyttä kaunokirjallisuutta. Ehdolle saa asettaa romaaneja, novellikokoelmia, runokokoelmia ja sarjakuvia.

Kilpailu järjestetään kolmatta kertaa. Aiemmin on palkittu Sarah Watersin Vieras kartanossa ja Gaute Heivollin Etten palaisi tuhkaksi. Blogistanian Globaliaa emännöi Kirjasfääri: http://kirjasfaari.fi/

Blogistanian Kuopus 2013

Blogistanian Kuopus on kilpailu, jossa nostetaan esiin bloggaajien arvostamia lasten- ja nuortenkirjoja. Kilpailu koskee vuonna 2013 Suomessa julkaistua suomen-, ruotsin- ja saamenkielistä sekä näille kielille käännettyä lasten- ja nuortenkirjallisuutta. Ehdolle voi asettaa kustantajien lasten- ja nuortenkirjoiksi määrittelemiä teoksia: romaaneja, novellikokoelmia, runokokoelmia ja sarjakuvia. Lasten tietokirjoista äänestetään Blogistanian Tieto -kategoriassa.

Kilpailu järjestetään toista kertaa. Aiemmin on palkittu Annukka Salaman Käärmeenlumooja. Blogistanian Kuopusta emännöi Les! Lue!: http://les-lue.com/

Blogistanian Tieto 2013

Blogistanian Tieto 2013 on kilpailu, jossa nostetaan esiin kirjabloggaajien valitsemia vuoden parhaita tietokirjoja. Kilpailu koskee kotimaisia vuonna 2013 julkaistuja tietokirjoja sekä vuonna 2013 suomeksi, ruotsiksi tai saameksi käännettyä tietokirjallisuutta. Ehdolle saa asettaa tietokirjallisuuden lisäksi myös esseekirjallisuutta, elämäkertoja, asiaproosaa, pamfletteja ja erilaisia oppaita. Myös lasten tietokirjoista äänestetään tässä kategoriassa.

Kilpailu järjestetään ensimmäistä kertaa. Blogistanian Tietoa emännöi Luetut, lukemattomat: http://luetutlukemattomat.blogspot.fi/

Osallistumisohjeet

Ehdolle asettamisen edellytys on, että bloggaaja on lukenut nimeämänsä kirjat ja kirjoittanut niistä omaan blogiinsa. Ehdokaslistan kirjat on linkitettävä niiden blogiarvioihin.

Osallistuja julkaisee listan blogissaan maanantaina 27.1.2014 klo 10 ja käy linkittämässä listansa emäntäblogin ääntenkeräyspostauksen kommenttikenttään.

Ääntenkeräyspostaukset julkaistaan kussakin emäntäblogissa viikkoa ennen itse äänestystä (20.1.2014). Halutessaan bloggaaja voi ajastaa listan julkaistavaksi etukäteen. Ajastaminen riippuu blogialustan asetuksista. Myöhästyneitä listoja ei huomioida eikä listaa saa julkaista etukäteen. Etukäteen ajastetusta listasta voi ilmoittaa emäntäblogin ääntenkeräyspostauksen kommenttikentässä etukäteen sitten, kun lista on ajastettu julkaistavaksi.

Bloggaaja voi muodostaa listan kaikkiin kategorioihin tai yhteen tai useampaan kategoriaan. Ääntenlaskennan sujumisen vuoksi äänestäjän tulee jättää kommentti jokaisen äänestämänsä kategorian emäntäblogiin.

Pisteytys

Bloggaaja muodostaa paremmuusjärjestyksessä vuoden kolmen parhaan kirjan listan, johon merkitsee pisteet ja linkin arvioon. Paras kirja saa kolme (3) pistettä, seuraava kirja kaksi (2) pistettä ja sitä seuraava yhden (1) pisteen. Ääntenlaskennan vuoksi on tärkeää, että pisteet merkitään kirjakohtaisesti. Pelkkä listaus yhdestä kolmeen ei riitä, koska listan paremmuusjärjestyksen voi tulkita olevan nouseva tai laskeva.

Mikäli bloggaaja haluaa asettaa ehdolle vain kaksi kirjaa, menee pisteytys seuraavasti: parempi kirja saa kolme (3) pistettä, seuraava kirja kaksi (2) pistettä. Jos bloggaaja asettaa ehdolle vain yhden kirjan, saa se kolme (3) pistettä.

Kilpailujen voittaja on kirja, joka saa eniten pisteitä. Mikäli kaksi tai useampi kirja on kärjessä samoilla pisteillä, ratkaistaan voittaja vertaamalla bloggareiden kirjoille antamia sijoituksia. Tasatilanteessa voittaa siis kirja, jolla on eniten ykkössijoituksia. Tarvittaessa verrataan myös kakkossijoituksia. Jos voittaja ei tälläkään keinolla ratkea, arpa määrää voittajan.

Järjestelyt

Kilpailu on kirjabloggaajien vapaaehtoisvoimin järjestämä epäkaupallinen äänestys. Palkintona jaetaan kunniakirja ja voittajakirjailijalle järjestetään kukitus mahdollisuuksien mukaan.

Tämän vuoden emäntäblogit on arvottu. Kilpailun järjestely- ja tiedotustoiminnasta tai ensi vuoden kilpailuemännyydestä kiinnostuneet kirjabloggaajat voivat ilmaista osallistumishalukkuutensa lähettämällä viestin Facebookin Kotimaiset kirjablogit -ryhmän postilaatikkoon: https://www.facebook.com/Kotimaiset.kirjablogit

Kaikkien aikojen paras kirja!

Kuopion Kirjakantti-tapahtumassa esitellään kaikkien aikojen parhaat kirjat.

Mikä pahinta, kaikkien aikojen parhaat kirjat ovat kirjabloggaajien valikoimia. Mikä parasta, kaikkien aikojen parhaat kirjat ovat lainattavissa Kuopion kaupunginkirjaston kirjahallissa 4.-23.11.2013. Vain lukemalla voit selvittää, kuinka kaukana todellisuudesta kirjablogistaniassa todella kuljetaan.

Kaikkien aikojen paras kirja julkistetaan Kirjakantti -tapahtumassa la 23.11. Tervetuloa!

PS. Katso täältä parhaiden kirjojen ehdoton kärki aakkosjärjestyksessä. Joukossa myös kaikkien aikojen paras.