Tag Archives: e-kirja

Kirjaläppää: E-kirja ei ole kirja

Tuoreen uutisen mukaan EU:n tuomioistuin on päättänyt, että e-kirjat eivät ole kirjoja, ainakaan mitä arvonlisäveroon tulee. Ranska ja Luxemburg joutuvat nostamaan e-kirjojen arvonlisäveron huojennetusta, kirjoille tarkoitutusta veroprosentista yleiseen arvonlisäveroprosenttiin.

Tätä käsittämätöntä päätöstä perustellaan sillä, että e-kirja ei ole kirja, vaan palvelu. Jotta e-kirja pääsisi huojennettuun kirjan arvonlisäkategoriaan, se pitäisi tarjoilla ostajalle fyysisesti kirjan muodossa.

Nyt tekisi melkein mieleni selvittää, mistä johtuu EU-tuomioistuimen ajatusloikka, jossa e-kirjan päätellään palveluksi, eikä teokseksi? Johtuuko se siitä, että e-kirja lisensoidaan ostajalle, mutta pysyy kuitenkin palveluntarjoajan omistuksessa? Koska jos johtuu, niin vähän äkkiä muutosta e-kirjojen lisensointisoppareihin, että saamme myös e-kirjat kirja-alvin piiriin.

Yst. terv. nim. “Hyvää maailman kirjapäivää vaan teillekin”

MUOKS 13.30: Alustavien tietojen mukaan kyseinen päätös johtuu EU-direktiivistä. Direktiivin muutos vaatisi Euroopan neuvoston ja/tai Euroopan parlamentin toimia. Eli vaikka siellä tänään tajuttaisiin Euroopan e-kirjakaupan kutistuvan Amazonin rellestäessä, niin ei vuosikausiin tapahtuisi mitään kuitenkaan.

Kyseinen direktiivi http://eur-lex.europa.eu/legal-content/FI/TXT/?uri=CELEX:32006L0112 ja muutos koskien alennettuja arvonlisäkantoja, sis myös kirjat: http://eur-lex.europa.eu/legal-content/FI/TXT/HTML/?uri=CELEX%3A32009L0047&from=FR

Kirjaläppää: Miksi pitää olla kirjahylly?

Kouvolan Sanomat uutisoi edellispäivänä, että kirjahyllyt ovat sisustuksessa niin passé ettei niihin rupea kukaan Teuvo Lomanin tai jonkun haastatellun kaverikaan. Artikkeli toki liittyy tämän kolumnin aiheeseen vain kiertokautta, sillä tämä kolumni käsittelee erään FB-toverini hyvää kysymystä: mikä siinä kirjaihmisiä niin suututtaa, että Teuvo Loman sanoo sen niinkuin se on, isot kirjahyllyt eivät (juuri nyt) ole valtavirran sisustusmuotia?

© Lightgrapher @deviantartYleisesti ottaen, ei kirjahyllyjen väheksyminen oikeastaan suututa. Mutta surettaa. Koska kirjat nyt ovat parasta parhautta ikinä.

Itse rakastan kirjoja ihan esineinä. Meillä ei ole kristalleja, valokuvia, kynttilöitä. sisustustauluja, sisustusesineitä tai mitä ne nyt on. Meillä on kirjoja. Hyllymetreittäin, kasatolkulla. Se on ihanaa. Kuka tahansa varmaankin haluaa kotiinsa rakastamiaan asioita. Purjeveneilijöillä on tässä suhteessa huomattavasti hankalampaa.

© PublicDomainPictures @ PixabayVielä hienompaa kuin kirjojen esineellinen ulkokuori ovat niiden sisällökkäät sisuskalut. Kirjat ovat sellainen mahdollisuuksien multiversumi, jossa asuu kaikenlaista vanhoista kamuista tosi outoihin tyyppeihin. Kamut ja tyypit laukkaavat nykypäivästä menneisyyteen ja tulevaisuuteen, Helsingistä Oublietteen ja Maailmanlopun kahvilasta Alkumetsään. Kirjat vievät tunnetun mielikuvituksen rajoille ja niiden yli. Sekin on ihanaa.

Siksi pitää olla kirjahylly, jossa on sellaisia kirjoja, jotka haluaisi lukea uudelleen, lainata kaverille tai lukea joskus. Paperikirjat ovat siinä suhteessa hyviä, että niitä on helppo lainailla ympäriämpäri, sähkökirjatkin mahdollisesti vielä jonain päivänä yleisesti ovat, ilman että täytyy lainata koko sähkökirjahyllynsä kerralla.

© CC library_mistress @flickr

Alicia Martin: Biografias – Cascade of Books

Niin että siksi surettaa ja ahdistaa, kun joku ehdottaa, että eikö vain poltettais koko setti. Siinä menisi hukkaan niin paljon seikkailua, hetkiä, oivalluksia ja rakkautta. Jollain ne löytyvät Maailmankuulun Designgurun maljakosta, minä löydän ne kirjoista.

PS. Muutto edessä.

 

Kirjaläppää: Tämä on e-kirja (2012)

Nordenstreng & Wiio: Suomen mediamaisemaJätän tämän vaan tähän. Huomatkaa painovuosi.

“Elektronisia kirjoja (e-kirja) ennustettiin jo vuosikymmeniä sitten, mutta vasta 2010-luvula ne ovat yleistymässä. Teksti muutetaan luettavaksi erityisellä lukulaitteella, taulutietokoneella eli “tabletilla”. E-kirjan käyttö eroaa paperikirjan käytöstä siten, että samaan lukulaitteeseen vaihdetaan uusia, erikseen saatavissa olevia elektronisia tekstejä.”

Kaarle Nordenstreng & Osmo A. Wiio (toim.), Suomen mediamaisema, Vastapaino 2012, s. 24.

Kirjaläppää: Amazon-Hachette, kolmas eräpallo

Jean HachetteKoko kevään kansainvälistä kirjamaailmaa piinannut hinta- ja sopimussodasta Amazonin ja Hachette-kustantamon välillä on kiepsahtanut viikonlopun aikana uusiin sfääreihin.

Tilanne ennen

Lyhyt mutta suurpiirteinen referaatti: Amazon haluaa myydä e-kirjoja sillä hinnalla, jolla se katsoo e-kirjojen myyvän, Hachette puolestaan haluaa e-kirjoistaan sellaisen tukkuhinnan, jonka se niistä haluaa. Koska kiistaan ei ole saatu ratkaisua, Amazon on teknisten ratkaisujen avulla pyrkinyt estämään Hachetten kirjojen myyntiä sivuillaan. Ks. lisää täältä.

Tilanne nyt

Kiista eskaloitui viikonlopun aikana, kun pieni, mutta vaikutusvaltainen joukko bestselleristejä osti koko sivun mainoksen Amazonia vastaan New York Timesista (raportti The Guardianissa). Mainoksessa lähes tuhannen kirjailijan joukko huomauttaa Amazonin toimivan epäeettisesti ja toimivan omaa liiketoimintaideologiaansa vastaan.

Allekirjoittajien joukko on bestselleristi Douglas Prestonin kokoama: hän julkaisi vetoomuksensa Publisher’s Weeklyssä, joka on kustannusalan suurin uutislehti. Vetoomuksessa lukijoita (kustannusalan ammattilaisia) pyydettiin osoittamaan mieltään kirjeitse Amazonin toimitusjohtajalle Jeff Bezosille. Amazon syyttää kirjailijoita omien etujensa vastaan taistelemisesta ja kirja-alan vanhentuneiden rakenteiden ylläpidosta, sekä Hachettea kirjailijoiden käyttämisenä ihmiskilpenä kahden korporaation välisessä kiistassa.

Mikä on Amazonin jännittävä vastalaukaus?

Mrs. ReaganAmazonin vastalaukaus tilanteen kärjistämiseksi on, että tämä maailman suurin kirjakauppa pyytää asiakkaitaan, lukijoita, pyytämään Hachetten johdolta, että herkeäisivät olemassa tollasia ja ajattelisivat lukijan etua. Oikeasti: ks. täällä.

Suurpiirteinen lyhennelmä: Amazon valittaa kirjelmässään, että Hachette ei kertakaikkiaan suostu Amazonin ehtoihin. Amazon väittää haluavansa vain lukijoidensa parasta tarjoamalla netin halvimmat e-kirjat. Sitä paitsi e-kirjamarkkinat ovat muutenkin niin pieni murunen Hachetten liikevaihdosta, että on pikkumaista vääntää näin tyhmistä sivuseikoista.

Amazon kääntää tällä vetoomuksellaan kätevästi katseet omasta liiketoimintamallistaan (hei myydään e-kirjat halvimmalla, niin myydään eniten JA myydään ne tälle meidän omalle laitteelle!) ja samalla sälyttää vastuun liikeneuvotteluistaan lukijoille. Helppoa, kätevää, ja ennen kaikkea hyvää liiketoimintaa!

Menee viestintäosaston aika sitten siihen, mistä heille maksetaan, eli “no comment”in toistamiseen puhelimessa.

Fantastinen tarjous juuri sinulle, Lukijamme! Haluatko juuri sinä ruveta maailman suurimman kirjakauppiaan tussarin hauliksi? Ks. osallistumisohjeet yllä.

Uutinen: Suomalaiset kirjat myyntiin Google Playhin

WSOY:n, Tammen ja Johnny Knigan kirjat löytyvät tästä päivästä lähtien myös Google Playstä. Uutuuksien lisäksi kerrotaan palvelusta löytyvän myös suosituimmat klassikot.

Tämä on erittäin mielenkiintoista monella tavalla. Ja erittäin mielenkiintoisella tarkoitan, etten osaa päättää, soittaisinko tässä tuomion pasuunaa vai oodia ilolle.

  • Toistaiseksi Elisa Kirja on myynyt lähestulkoon kaikki suomalaiset e-kirjat.
  • Suomalaiset viihdekuluttajat osaavat jo käyttää Google Playtä.
  • Suomalaisen e-kirjamyynnin kasvu katkesi viime vuonna.
  • Kotimaiset nettikirjakaupat ovat järjestään käytettävyydeltään surkeita.
  • Kotimaisessa nettikirjakaupassa alv on 24%.

Tämä käy ilmi myös toimitusjohtaja Timo Julkusen kommentista: “Suomessa e-kirjojen osuus kirjojen kokonaismyynnistä on vielä verraten pieni. Tavoitteenamme on helpottaa suomenkielisten sähkökirjojen osto- ja käyttökokemusta sekä vahvistaa markkinoiden kehittymistä.”

Toisin sanoen, Bonnierilla on herätty ajatukseen, että e-kirjojen surkea myynti ei ehkä ole riippuvaista vain suomalaisten lukijoiden käsittämättömästä e-kirjojen vastustuksesta, vaan kyseessä saattaa todella olla infrastruktuurin heikkous. Jengihän ostaa pilvin pimein ulkomaankielisiä kirjoja Amazonista, Kobolta, iBooksista ja Googlesta. Miksei siis myös suomenkielisiä?

Amazon Nordicin saapumisella on spekuloitu yhä kiihtyvällä tahdilla viimeiset pari vuotta. Onko ruotsalaisomisteisen suurkustantamoryppään hyppy ylikansallisen toimijan kelkkaan alkusoittoa suomalaisen e-kirjabisneksen kasvulle nimenomaan kirjamaailman pääpahisten kautta? Onko ulkomaalaisten toimijoiden mahdollista kiertää käsittämättömän järjetöntä arvonlisäveroa? Ja jos on, alkaako valtiovarainministeriö (tai kuka ikinä tästä katastrofista on vastuussa) nähdä järjen valoa, jotta kotimaiset kirjat voitaisiin edelleen myydä kotimaisten kirjakauppojen kautta? Ettei tarvitsisi tässäkin maassa näivettää lopullisesti tätäkin kirjakauppamuotoa?

Seuraan tilanteen kehittymistä varovaisella pakko-optimismilla. Kauan eläköön kirja-ala! Mitä tuntoja tämä teissä muissa herättää?

Kirjaläppää: E-kirja, myykö vai nou?

Viime päivinä kirjamaailmassa on kohistu Kustannusyhdistyksen julkaisemasta viime vuoden myyntitilastosta. Hesari lyttää pikatilaston lottonumeroiksi täällä ja analysoi 2,3% laskun myyntien määrässä tilastojen kaunisteluiksi täällä. Taloussanomat puolestaan tarttui minuakin kummastuttaneeseen asiaan, e-kirjojen myyntiin, täällä.

Artikkelissa ei kuitenkaan maltettu selvittää, miksi Kustannusyhdistyksen mukaan myydyimpiä e-kirjoja on myyty yli 10 000 kappaletta per nimeke, vaikka kustantajien mukaan kuluttajat eivät ole vielä löytäneet e-kirjaa. Minäpä selvitän*.

Kustannusyhdistyksen tilastot

Toisin kuin Taloussanomien artikkeli väittää, yli 10 000 kappaleen myynti on suomalaiselle yleiskirjallisuuden, etenkin kaunokirjallisuuden, sähkökirjalle** jonkinmoinen saavutus. Myydyimmät painetun kaunokirjallisuuden starat myivät vuonna 2013 noin 60 000 kappaletta, eli myydyimmät sähkökirjat vetivät noin 15% tästä. Se ei ole mitenkään tuhottoman huonosti: USA:ssa, jossa sähkökirjan myyntiä pidetään erittäin hyvänä, sähkökirjojen myynti on vakiintunut noin neljäsosaksi koko myynnistä.

Kustannusyhdistys, tilasto 2.2.2014: Screen Shot 2014-02-03 at 10.05.32 PM

Kustannusyhdistys, Bestseller-tilasto 2.2.2014, s. 5

Vielä ällistyttävämmältä sähkökirjojen voittokulku näyttää, mikäli vertaamme myydyimpien e-kirjojen tilastoon vuodelta 2012: vain yksi e-kirja ylsi yli 10 000 myyntiin vuonna, jolloin myydyimmät painetut kaunokirjat myivät yli 100 000 kappaletta.

Kustantamoissa kuitenkin valitellaan edelleen sähkökirjan huonoa menekkiä, vaikka tilasto näyttää melkomoista valloitusta. Miksi?

Elisa Kirja myy myydyimmät sähkökirjat

Lähestulkoon kaikki yli kymppitonnin myyneet e-kirjat Pertti Jarlan Fingerporia lukuunottamatta on myyty Elisa Kirjan kautta. (Fingerporiakin toki myytiin, mutta se myi hyvin ihan itsekseenkin.)

Elisa Kirja on viimeiset pari vuotta myynyt palvelupakettia, johon kuului kymmenen sähkökirjaa ja tabletti. Paketin kirjat valittiin Elisa Kirjassa mahdollisimman laajasti eri kirjallisuuslajeista ja valikoima vaihtui muutaman kuukauden välein. Kuluttaja ei siis pystynyt valikoimaan pakettiin kirjoja omien mieltymystensä mukaan.

Palvelupaketin myynnin moottorina toimivat niin kirjojen kuin tabletti-laitteenkin uutuusarvot. Pakettien myynti loppui kätevästi 31.12.2013. Viimeisimmästä paketista löytyvät esimerkiksi myydyimpien sähkökirjojen listan kärjessä keikkuvat Jarla, Hellsten, Hiltunen, Mentula ja Marttinen.

Elisa Kirja palvelu: Screen Shot 2014-02-03 at 9.58.22 PM

Kuvakaappaus Elisa Kirjan sivulta 3.2.2014

Myyntiristiriita

Ensinnäkin on ihan valtavan hienoa, että Elisa Kirja on keksinyt tavan myydä kunnioitettavia määriä e-kirjoja asiakkaille. Toisekseen on kuitenkin epäselvää, onko myynti Elisa Kirjalle kustantamoille kannattavaa. (Se puoli asiasta ei tietysti ole mitenkään kuluttajan hallinnassa.) Ja kolmanneksi, näyttää siltä, että tablettien uutuusarvon romahdettua myös tämä e-kirjan markkinointitapa on tukkeutumassa.

Päivänpolttavan olennaista olisi keksiä joku tapa myydä kaikkia muitakin, kampanjoiden ulkopuolisia sähkökirjoja. Joilla on lisävastuksenaan 14 prosenttiyksikköä korkeampi arvonlisävero kuin painetuilla kirjoilla, mutta kuitenkin lähestulkoon samat peruskustannukset kuin painetuilla kirjoilla***. Niin kauan kuin sähköinen ja painettu kirja elävät rinta rinnan – mikä toivottavasti on pitkään – ja kokonaismyynti jakautuu formaattien välille, kustantamot ja kirjakaupat joutuvat innovoimaan aiempaa luovempia ratkaisuja entistä monimutkaisemmassa tilanteessa.

Summa summarum, lukijat ja kirjojen ostajat ovat löytäneet jotkut, kätevästi markkinoidut ja paketoidut sähkökirjat, mutta eivät vielä ole arkipäiväistäneet ja omaehtoistaneet suhdettaan sähkökirjaformaattiin ainakaan suomenkielisen kirjallisuuden osalta. Olisiko vuonna 2014 e-kirjan tavistumisen aika, kun nyt ollaan suomalaisissa kustantamoissa pääosin ruvettu entistä kuluttajaystävällisemmiksi drm-vaikeiluista luopumalla?

***

* Kiitos kaikille ystävällisille kustantamojen, Kustannusyhdistyksen ja Elisa Kirjan edustajille.
**Oppikirjathan aloittivat sähkökirjojen nousun (ja kirjailijoiden riiston) myös Suomessa jo vuosia aiemmin.
*** Ks. tarkemmin täältä.

Kirjaläppää: Nyt rommaa sähkökirjat!

Paperikirjan hintainen sähkökirja ei myy. Suomessa. Vielä. Minkä hintainen sähkökirja myisi?

Ajankohtaista hintavertailua

Suomessa on kuitenkin sähkökirjamarkkinoilla potkittu jo useamman vuoden ajan tutkainta vastaan. Helsingin Sanomat uutisoi vuonna 2010 Akateemisen kirjakaupan nettikaupan suomalaisten sähkökirjojen olevan jopa kalliimpia kuin paperipainosten. Osatekijänä asiassa on arvonlisävero, joka on sähkökirjoissa 24% ja paperikirjoissa 9%. Silti hintaepäsuhta esimerkiksi maailman suurimpaan sähkökirjakauppiaaseen Amazoniin on ällistyttävä: viihdekirjallisuudessa lähinnä vain suurimpien nimien teokset maksavat yli 10 euroa per kirja, keskihinnan jäädessä reippaasti alle vitoseen.*

Suoraa hintavertailua on tietysti vaikea tehdä, mutta otetaan esimerkeiksi kirjoja, joita on saatavilla sekä suomeksi että englanniksi e-kirjoina.

Englanninkielinen alkuperäisversio vastaleivotun nobelistin Alice Munron uusimmasta teoksesta on yksi kalleimpia löytämiäni Kindle-kirjoja ja siitä harvinainen, että paperikirjan saa halvemmalla kuin sähköisen.

Kristina Rikmanin taidokas käännös Kallis elämä (Tammi 2013) irtoaa e-kirjana n. 20-23 € hintaan.**

Uutuuskäännös Pasi Ilmari Jääskeläisen teoksesta Lumikko ja yhdeksän muuta (Atena 2006) kustantaa Kindlessä n. 6 €, ja suomenkielinen sähköversio  10,40-12,00 €.*** Suomenkielisen version pahin kilpailija ei kotimarkkinoilla ole tietenkään englanninkielinen versio, vaan paperikirja, jota saa molempia laatuja myyvästä nettikaupasta huomattavasti sähköistä huokeammalla.

Paperi/sähkö-kilpailu harhaa?

Kotimarkkinoilla näyttää siltä, että sähkökirjan pahin kilpailija on paperikirja. Olen antanut itseni kuulopuheiden perusteella ymmärtää, että tätä kilpailuasetelmaa – ja sähkökirjan kuluttajalle kovalta tuntuvaa hintaa – voi perustella seuraavasti. Jos ajatellaan, että aiemmin myytiin 100 paperikirjaa 100 paperikirjan tuotantokuluilla, nyt myydään 80 paperikirjaa ja 20 sähkökirjaa 80 paperikirjan ja 20 sähkökirjan tuotantokuluilla. Kulut eivät pienene, sillä sähkökirjamyynti ei kata sähkökirjakuluja, eikä niitä voi vähentyneellä paperikirjamyynnilläkään kattaa.

Ruotsalaisen Bonnierin omistuksessa olevien WSOY:n ja Tammen toimitusjohtaja Timo Julkunen näkee kuitenkin toisin. “Tosiasiassa suomenkielisen e-kirjan suurin haastaja on vieraskielinen e-kirja.”****

Niin kuin onkin, näin ulkomaankielitaitoisen kirjanostajan silmin arvioituna. Väittäisin jopa niinkin, että ulkomaankielinen sähkökirja on kotimaisen paperikirjankin haastaja: miksi ostaa suomenkielistä käännöstä edes paperikirjana, jos aidon ja alkuperäisen saa lukulaitteeseensa huomattavasti halvemmalla, nopeammin ja vaivattomammin?

Hinnat alas, myynti nousuun?

Kirjankustannusalalla toimii jonkinlainen hintasääntelyjärjestelmä niin koti- kuin ulkomaillakin: kustantaja asettaa suositushinnan, jota kirjakauppias voi halutessaan noudattaa.***** WSOY ja Tammi ovat 1.12. alentaneet e-kirjojensa (myös äänikirjojen) suositushintoja niin, että uusienkin kirjojen suositushinnat alkavat ykkösellä.

Pienet genrekustantajat puolestaan lähestyvät sähkökirjoja vielä reippaammin. Osuuskummalta saa joulun alla e-kirjaversion kaupan päälle paperikirjan hankkiessaan, Kuoriaiskirjat jakaa puolestaan Shimo Suntilan Sata kummaa kertomusta ilmaiseksi Aavetaajuus-kaupassa 15.12. saakka. Sähkökirjat nähdään hyvänä mainoksena niin kustantajalle kuin kirjailijallekin – ja mitä ilmeisimmin paperikirjamyyntiä tukevana toimintana.

Hugh Howey @ Helsingin kirjamessutJostain tästä paperikirjahintaisuuden ja ilmaisjakelun välistä lienee mahdollista löytää kannattava liiketoimintamalli.

Omakustannekirjailijoille sähkökirja näyttäytyy mahdollisuutena saada oma teos helposti yleisön saataville. Amazonissa itsensä Wool-teoksella (Siilo, Like 2013) miljonääriksi julkaissut Hugh Howey kertoi bloggaajatilaisuudessa, ettei ole suostunut perinteisten kustantamojen kosiskeluihin, koska kirjojen hinta nousisi huomattavasti yli viiden dollarin, jota hän itse pitää sopivana hintana kirjalle. Toisaalta Kobon käyttäjätutkimuksessa (2013) kävi ilmi, että omakustannekirjat myyvät parhaiten 2.99-5.99 dollarin hintaan. Hetkellinen ilmaisjako kirjan mainostamiseksi toimii myös – mikäli kirja on laadukas.

Kun suomalaisilla sähkökirjamarkkinoilla on nyt tuhottu sähkökirjamyynnin suurin ja iljettävin este ainakin suurimmalta osin, on aika lähteä ottamaan seuraavaa askelta. Millä hinnalla sähkökirjoista tehdään kannattavaa liiketoimintaa? Työntääkö valtio pepusta ratkaisevalla hetkellä yhtenäistämällä kirjojen arvonlisäverotuksen? Ehtiikö ekana joku kotimainen kustantaja tai kirjakauppa? Vai hyökkääkö Amazon takavasemmalta? Kirjasfääri seuraa tilannetta kuin hai laivaa.

***

* Amazonin kirjoissa toki maksetaan lisensoinnista, ei itse kirjasta, eli lukija ei omista kirjaa, vaan lukuoikeuden, jonka Amazon voi perua koska tahansa.
** Vertailussa Elisa Kirja ja Suomalainen kirjakauppa, muualta en löytänyt.
*** Mukana vertailussa Elisa Kirja, Suomalainen kirjakauppa ja Ellibs e-kirjakauppa, joissa sähköistä versiota on myynnissä.
**** STT:n lähettämästä tiedotteesta.
***** Kartellejakin on jo nähty e-kirjapuolellakin.