Tag Archives: sähkökirja

Kirjaläppää: Nyt rommaa sähkökirjat!

Paperikirjan hintainen sähkökirja ei myy. Suomessa. Vielä. Minkä hintainen sähkökirja myisi?

Ajankohtaista hintavertailua

Suomessa on kuitenkin sähkökirjamarkkinoilla potkittu jo useamman vuoden ajan tutkainta vastaan. Helsingin Sanomat uutisoi vuonna 2010 Akateemisen kirjakaupan nettikaupan suomalaisten sähkökirjojen olevan jopa kalliimpia kuin paperipainosten. Osatekijänä asiassa on arvonlisävero, joka on sähkökirjoissa 24% ja paperikirjoissa 9%. Silti hintaepäsuhta esimerkiksi maailman suurimpaan sähkökirjakauppiaaseen Amazoniin on ällistyttävä: viihdekirjallisuudessa lähinnä vain suurimpien nimien teokset maksavat yli 10 euroa per kirja, keskihinnan jäädessä reippaasti alle vitoseen.*

Suoraa hintavertailua on tietysti vaikea tehdä, mutta otetaan esimerkeiksi kirjoja, joita on saatavilla sekä suomeksi että englanniksi e-kirjoina.

Englanninkielinen alkuperäisversio vastaleivotun nobelistin Alice Munron uusimmasta teoksesta on yksi kalleimpia löytämiäni Kindle-kirjoja ja siitä harvinainen, että paperikirjan saa halvemmalla kuin sähköisen.

Kristina Rikmanin taidokas käännös Kallis elämä (Tammi 2013) irtoaa e-kirjana n. 20-23 € hintaan.**

Uutuuskäännös Pasi Ilmari Jääskeläisen teoksesta Lumikko ja yhdeksän muuta (Atena 2006) kustantaa Kindlessä n. 6 €, ja suomenkielinen sähköversio  10,40-12,00 €.*** Suomenkielisen version pahin kilpailija ei kotimarkkinoilla ole tietenkään englanninkielinen versio, vaan paperikirja, jota saa molempia laatuja myyvästä nettikaupasta huomattavasti sähköistä huokeammalla.

Paperi/sähkö-kilpailu harhaa?

Kotimarkkinoilla näyttää siltä, että sähkökirjan pahin kilpailija on paperikirja. Olen antanut itseni kuulopuheiden perusteella ymmärtää, että tätä kilpailuasetelmaa – ja sähkökirjan kuluttajalle kovalta tuntuvaa hintaa – voi perustella seuraavasti. Jos ajatellaan, että aiemmin myytiin 100 paperikirjaa 100 paperikirjan tuotantokuluilla, nyt myydään 80 paperikirjaa ja 20 sähkökirjaa 80 paperikirjan ja 20 sähkökirjan tuotantokuluilla. Kulut eivät pienene, sillä sähkökirjamyynti ei kata sähkökirjakuluja, eikä niitä voi vähentyneellä paperikirjamyynnilläkään kattaa.

Ruotsalaisen Bonnierin omistuksessa olevien WSOY:n ja Tammen toimitusjohtaja Timo Julkunen näkee kuitenkin toisin. “Tosiasiassa suomenkielisen e-kirjan suurin haastaja on vieraskielinen e-kirja.”****

Niin kuin onkin, näin ulkomaankielitaitoisen kirjanostajan silmin arvioituna. Väittäisin jopa niinkin, että ulkomaankielinen sähkökirja on kotimaisen paperikirjankin haastaja: miksi ostaa suomenkielistä käännöstä edes paperikirjana, jos aidon ja alkuperäisen saa lukulaitteeseensa huomattavasti halvemmalla, nopeammin ja vaivattomammin?

Hinnat alas, myynti nousuun?

Kirjankustannusalalla toimii jonkinlainen hintasääntelyjärjestelmä niin koti- kuin ulkomaillakin: kustantaja asettaa suositushinnan, jota kirjakauppias voi halutessaan noudattaa.***** WSOY ja Tammi ovat 1.12. alentaneet e-kirjojensa (myös äänikirjojen) suositushintoja niin, että uusienkin kirjojen suositushinnat alkavat ykkösellä.

Pienet genrekustantajat puolestaan lähestyvät sähkökirjoja vielä reippaammin. Osuuskummalta saa joulun alla e-kirjaversion kaupan päälle paperikirjan hankkiessaan, Kuoriaiskirjat jakaa puolestaan Shimo Suntilan Sata kummaa kertomusta ilmaiseksi Aavetaajuus-kaupassa 15.12. saakka. Sähkökirjat nähdään hyvänä mainoksena niin kustantajalle kuin kirjailijallekin – ja mitä ilmeisimmin paperikirjamyyntiä tukevana toimintana.

Hugh Howey @ Helsingin kirjamessutJostain tästä paperikirjahintaisuuden ja ilmaisjakelun välistä lienee mahdollista löytää kannattava liiketoimintamalli.

Omakustannekirjailijoille sähkökirja näyttäytyy mahdollisuutena saada oma teos helposti yleisön saataville. Amazonissa itsensä Wool-teoksella (Siilo, Like 2013) miljonääriksi julkaissut Hugh Howey kertoi bloggaajatilaisuudessa, ettei ole suostunut perinteisten kustantamojen kosiskeluihin, koska kirjojen hinta nousisi huomattavasti yli viiden dollarin, jota hän itse pitää sopivana hintana kirjalle. Toisaalta Kobon käyttäjätutkimuksessa (2013) kävi ilmi, että omakustannekirjat myyvät parhaiten 2.99-5.99 dollarin hintaan. Hetkellinen ilmaisjako kirjan mainostamiseksi toimii myös – mikäli kirja on laadukas.

Kun suomalaisilla sähkökirjamarkkinoilla on nyt tuhottu sähkökirjamyynnin suurin ja iljettävin este ainakin suurimmalta osin, on aika lähteä ottamaan seuraavaa askelta. Millä hinnalla sähkökirjoista tehdään kannattavaa liiketoimintaa? Työntääkö valtio pepusta ratkaisevalla hetkellä yhtenäistämällä kirjojen arvonlisäverotuksen? Ehtiikö ekana joku kotimainen kustantaja tai kirjakauppa? Vai hyökkääkö Amazon takavasemmalta? Kirjasfääri seuraa tilannetta kuin hai laivaa.

***

* Amazonin kirjoissa toki maksetaan lisensoinnista, ei itse kirjasta, eli lukija ei omista kirjaa, vaan lukuoikeuden, jonka Amazon voi perua koska tahansa.
** Vertailussa Elisa Kirja ja Suomalainen kirjakauppa, muualta en löytänyt.
*** Mukana vertailussa Elisa Kirja, Suomalainen kirjakauppa ja Ellibs e-kirjakauppa, joissa sähköistä versiota on myynnissä.
**** STT:n lähettämästä tiedotteesta.
***** Kartellejakin on jo nähty e-kirjapuolellakin.

Jaana Taponen: Unelmavaras

Jaana Taponen: Unelmavaras

Jaana Taponen: Unelmavaras (Karisto 2010, Elisa Kirja 2013)

* Kirjan sponsoroinut Elisa Kirja, Kirjoita Itse *

Jaana Taposen keski-ikäistyvien naisten chick litihkö viihdekirja Unelmavaras pureutuu työpaikkakiusaajatehopakkaus Marin tarinaan mitalin kolmelta eri puolelta. Romaani rullaa miellyttävästi, mutta hetkauttaa sympaattisella suhtautumisellaan kulisseja liian kauan kannatelleeseen päähenkilöön. Moraalisella keinulaudalla lukijaa keikutteleva Unelmavaras pureutuu ajankohtaisiin, yleisinhimillisiin aiheisiin lievästi osoitellen, mutta saarnaamatta.

Työholisti Mari Kivinen, 36-v., on työpaikkansa luottopelaaja ja tehopakkaus, joka omien rutiiniensa ohessa hoitaa muidenkin työt ylennyksenhimo silmissä kiiltäen. Loppuunpalamista ja avoeroa kohti itseään tarmokkaasti ajavalla Marilla ei riitä resursseja ihmissuhteisiin, omaan elämään tai edes yleiseen ystävällisyyteen: pääasia, että työt (myös muiden) tulevat hoidetuksi. Kun tärkeä, Marin itselleen petaama keissi annetaankin toimiston upouuden ja hehkeän glamourkissan hoidettavaksi, Marin työmotivaatio tekee välittömän itsemurhan. Samalla henkilökohtaisessa elämässä iskee niin perhe- kuin parisuhde- kuin ikäkriisikin. Löytyvätkö ratkaisun avaimet kenties hottiksen ruotsalaisvahvistuksen taskusta?

– Mari, voitko sä auttaa?                                                                                                      – En, mulla on kiire.                                                                                                              – Voi ei, mun pitää kysyä tätä sitten Karilta.                                                                          – Ehkei sun kannata. Se kuvittelee palkanneensa ammattilaisen.
( 35%)

Taposen henkilöhahmot ovat herkullisia ja nokkelalle dialogille perustuva kerronta vetää mukaansa työpaikkakiusaajan elämään. Katsomme työpaikkakiusaajaa samasta näkökulmasta, josta yleensä katsotaan koulukiusaajaa: että tällä on varmasti itsellä hyvin vaikeaa, kun pitää levittää pahaa oloa ympäristöön. Aikuisen suhteen tämä näkökulma on kuitenkin jotenkin vinksallaan, koska aikuinen on aikuinen ja aikuisen pitäisi pystyä elämään muiden kanssa ihmisiksi. Tästä moraalisesta vinksahtaneisuudesta kohoaa hyvä draama, jossa lukijana joutuu katselemaan tilannetta lievästi nakertavasta olosta käsin. Kirjailija suhtautuu luomaansa hahmoon luonnollisesti sympaattisesti ja näyttää lukijalle, miten kukaan ei ole täysin hyvä tai paha, miten kaikki on tulosta jostain.

Okei, vaikka Lauran Ossi olikin kiertävän virussirkuksen päätähti viimeiset viikot eikä Laura ollut kertomansa mukaan saanut kuin murto-osan tarvitsemastaan unesta, niin Mari ei silti uskonut, että inhorealismikaan pystyi olemaan aivan tuollaista. Ehkä Laura halusi tehdä kärsimyksistään performanssin, sillä jokainen itseään kunnioittava nainen olisi vetänyt telalla meikkiä naamaan näyttääkseen paremmalta. ( 22%)

Perspektiiviä Marin mesomiseen luodaan siirtämällä kertojanasema välillä Marin työtoveriin Lauraan tai hänen avomieheensä Petteriin. Tämä luo väliin tarpeellisia muistutuksia Marin objektiivisesti katsoen erittäin myrkyllisestä käytöksestä ja olemuksesta, mutta samalla heittää teoksen täydestä chick litistä naisten viihdekirjallisuuden syliin. Lukiessa mietin, olisiko sittenkin ollut muita mahdollisuuksia luoda näkemystä eau de Marin toksisuudesta ja napakoittaa näin sekä näkökulmaa että kerrontaa.

Unelmavaras on varsin kelpoisa viihdekirja, joka kohoaa tavanomaisen ihmissuhde- ja työelämädraaman yläpuolelle näyttäessään, mitä työpaikkakiusaaminen on, mistä se kumpuaa ja miten se usein hoidetaan jätetään hoitamatta kaikkien osapuolten toimesta. Puuttumattomuus on piittaamattomuutta työpaikallakin.

***

Jaana Taponen: Unelmavaras
Kansi: ? (e-painos)
Karisto 2010 / Elisa Kirja 2013

Kirjaläppää: Sähköistä kolmiodraamaa

* Elisa Kirja sponsoroi tämän postauksen *

Kyllä nyt on päässyt niin käymään, että noin vuoden tuttavuuden jälkeen minä ja sähköinen lukulaitteeni alamme olla vähintään ystävällisissä väleissä, jos nyt ei ihan bestiksiä. Ajattelin laajentaa suhdettamme uudella pelaajalla, kirjakaupalla nimeltä Elisa Kirja.* Joka osana Kirjoita itse -omakustannekategoriansa markkinointityötä  lahjoitti käyttööni alennuskoodeja sähkökirjojen ostamiseksi, niin että se on mielestäni selkeästi tosi hyvä pelaaja. Mutta asiaan.

Pyrin siis hankkimaan kirjan Elisalta. Prosessi eteni näin:

  1. Marraskuu vaati chick litiä, jota löytyi Kirjoita Itse, eli omakustannekirjapuolelta.
  2. Klikkasin kirjan ostoskoriin.
  3. Rekisteröidyin asiakkaaksi asiakasrekisteriin.
  4. Ostin kirjan alennuskoodillani (Kiitos alennuskoodista, Elisa Kirja!).
  5. Elisa ilmoitti minulle, että nyt on aika tehdä jotain koneelleni, jotta saan kirjan jopa luettua.
  6. Mutta eipä Elisa arvannutkaan, että minulla on mäkki eikä windows-kone.
  7. Joten selvitin googlen avulla, että mistä saan tarvittavan ohjelman. Se löytyi täältä Adoben kotisivuilta.
  8. Downloadasin fileen, niin kuin me täällä -90-luvulla näpsäkästi sanotaan.
  9. Installoin ohjelman noin 2 (2!) sekunnissa, mitä me täällä -90-luvulla pidetään käsittämättömänä flaksina, joka ei varmana toistu.
  10. Havainnoin, että mitä ihmettä nyt sitten pitäisi tehdä?
  11. Mutta erittäin älykkäänä henkilönä tajusin näpäyttää Kirjahylly -nimistä näkkylää. Ja siellähän se kirja istui.
  12. Elisa kirja kirjahyllyNo sitten näpäytin nimekettä, ja pyysin Elisaa olemaan ystävällinen ja lataamaan kirjan koneelleni.
  13. Jonne hän sen latasi ja jossa se simsalabim aukeni.
  14. Ja katso, se oli epub-file. Sähköinen lukulaitteeni ei tajunnut ollenkaan, mistä oli kyse.
  15. Joten konsultoin ystävääni Googlea, joka kertoi, että konversio-ohjelmia on kuin onkin saatavilla.
  16. Latasin ilmaisen konversaattorin suoraan Pahuuden lähteestä.
  17. Lataus kesti niin kauan, että meillä -90-luvulla tilanne tuntui just kotoisalta.
  18. Aloin kovasti pinnistellä elämänhaluni rippeiden säilyttämiseksi.
  19. Onneksi itse konvertointi ei vaatinut kuin kirjatiedoston avaamisen ohjelmasta käsin.
  20. Urheasti siirsin mobitetun fileen edelleen sähköiselle lukulaitteelleni.
  21. Ja se toimi! Success! Kuka on paras!
  22. Aivan ensiksi haluaisin kiittää Elisa Kirjaa, Kirjoita Itse – omakustannepalvelua, Adobea ja  Amazonia (jota en oikeastaan haluaisi kiittää, koska ne tekevät todella heikkoja sähköisiä lukulaitteita, jotka vaativat kaikkia ihme kommervenkkejä, että niitä voi normaali lukija normaalisti lukiessaan ja kirjoja ostaessaan käyttää, mutta omaa hölmöyttä kun sellaisen hankin.)
  23. Seuraavalla kerralla olettavasti selviydyn noin 15 askelta vähäisemmällä työstämisellä.
  24. Vai selviydynkö? Se selviää ensi jaksossa.

* Sähköisellä lukulaitteellani ei puolestaan ole nimeä. Tämä tuntuu epämääräiseltä epäsuhdalta maailmassa, nyt kun asiaa tarkemmin ajattelen. Toisaalta se ei ehkä pitäisi kastamisesta.

Uutiset: Hyviä uutisia sähkökirjamarkkinoilta!

Suuret suomalaiset kustantajat Otava ja Like Kustannus, sekä Tammi ja WSOY (samassa Bonnier-konsernissa) ovat luopuneet DRM-suojauksesta sähkökirjoissaan ja siirtyneet sähkökirjojen vesileimaukseen.

Käytännössä tämä tarkoittaa sitä, että kustantamojen tulevat sähkökirjat toimivat kaikilla lukulaitteilla, kaikilla mobiililaitteilla, kaikilla läppäreillä, täppäreillä, pädeillä, koneilla ja muilla sähkövehkeillä! (No ei ehkä sähkövatkaimella, mut kyl te tiedätte, mitä mä tarkoitan.)

Kiitos tähän kuluttajaystävälliseen ja sähkökirjojen verkkomyyntiä helpottavaan tekijänoikeussuojausmuotoon kuuluu Suomen Kustannusyhdistykselle, jonka kanta näissä tiedostonsuojausasioissa on musiikkibisnestä yllättävän paljon valaistuneempi. Toimivat lailliset markkinat ovat heidän mukaansa paras suoja piratismia vastaan. (Siis kuka olisi uskonut…)

Käytännössä vesileima näkyy kuluttajalle siten, että sähkökirjaan liitetään ostajan tiedot sekä vesileimatekniikan käyttöön liittyvä teksti. DRM-suojaushan näkyy kuluttajalle siten, että juuri verkkokaupasta hankittu KIRJA EI TOIMI, aaarrrggh! (Täysin kokemusperäistä tietoa.)

Kustannysyhdistys suosittaa myös jälleenmyyjille vesileimatekniikkaan siirtymistä. Elisa-Kirja ja Suomalainen kirjakauppa ovat jo ilmoittaneet vesileimaan siirtymisestään, eli näistä kaupoista löytyy sekä DRM-suojattuja että vesileimattuja sähkökirjoja. Eli tästä lähin kannattaa aina suomalaista sähkökirjaa ostaessaan tarkistaa, että löytyykö vesileimattua versiota vaikka toisesta verkkokaupasta tai suoraan kustantajalta.

Suomalaisten sähkökirjojen kuluttaja kiittää Suomen Kustannusyhdistystä, Otavaa, Tammea, Likeä ja WSOY:tä, sekä Suomalaista kirjakauppaa ja Elisa Kirjaa. Etenkin tällaisena päivänä, jolloin eilen kirjamessuilta hankitut paperikirjat ajelehtivat ympäriinsä akuutin kirjahyllytilan puutteen vuoksi, eikä messuillekaan päässyt haahuamaan yllättävän esteen vuoksi. #firstworldproblems, solved.

***

Lähteet:

http://www.tammi.fi/web/kyselylinkkeja/uutiset/-/news/16460481/

http://www.otava.fi/medialle/uutiset/2013/otavalla-kaytossa-sahkokirjojen-vesileimaus/

https://kirja.elisa.fi/kopiosuojaus